Lisää graffiteja!

Tein allaolevan valtuustoaloitteen Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa 23.8.:

Aloite graffititaiteen ja -harrastuksen edistämiseksi Oulussa

Graffitikulttuuri on vakiintunut osa nuoriso- ja alakulttuuria. Graffitien maalaus on useiden nuorten ja vähän varttuneempienkin harrastus, keino itseilmaisuun ja tapa viettää aikaa. Usein graffitit maalataan laittomiin paikkoihin ja niiden puhdistamiseen käytetään vuosittain suuret summat. Laillisia paikkoja graffitien maalaukseen ei Oulussa ole, joten tämä sinällään aivan hyvä harrastus ajaa laittomaan maalaamiseen.

Oulun tulisikin taata laillinen paikka graffitiharrastuksen toteuttamiseen. Kaupunki voisi osoittaa vapaasti kaupunkilaisten käytössä olevan paikan, jonka puitteissa ihmiset voivat itsenäisesti luoda taidetta ja ilmaista itseään. Tälläinen paikka voisi olla esimerkiksi jokin julkisella paikalla oleva pitkä aita, seinä tai meluvalli. Myös jokin iso sisätila olisi mahdollinen, esimerkiksi jokin käytöstä poistettu hallitila. Paikan olisi hyvä sijaita jollain julkisella paikallaa, jotta myös ohikulkijat voisivat nauttia elävästä kaupunkikulttuurista ja taiteesta.

Oulun kaupunki voi ottaa mallia esimerkiksi Rovaniemen kaupungista, joka on perustanut tälläisen julkisen graffitiaidan kaupunkikeskustan tuntumaan. Graffittiaita on ollut kovassa käytössä ja hyvin suosittu. Aita luo kuvaa elävästä ja nuorekkaasta kaupungista, joka on nuoriso- ja kulttuurimyönteinen. Kaupunkilaiset suhtautuvat aitaan pääosin myönteisesti ja tutkivat mielenkiinnolla alati muuttuvaa elävää kaupunkitaidetta, jota aitaan jatkuvasti maalataan. Graffititiloja järjestäessä kaupungin tulisikin tutkia muiden kaupunkien esimerkkejä ja ottaa mallia toimivista ratkaisuista.

Kaupungille ei tule juuri kustannuksia paikan takaamisesta ja ylläpitämisestä. Paikkaa ei tarvitse sen kummemmin valvoa eikä ylläpitää, sillä ideana on juuri se, että paikka on kaupunkilaisten vapaassa käytössä.

Oulun Energia on maalauttanut sähkökaappejaan tilausgraffititaiteella. Kaupunkilaiset ovat ottaneet maalatut muuntajakaapit erittäin hyvin vastaan. Kaupunki voisi laajentaa tätä toimintaa ja maalauttaa myös muita kohteita ympäri kaupunkia. Esimerkiksi vanhat alikulut olisi hyvä maalauttaa kaupunkilaisten silmäiniloksi. Työn voisi antaa esimerkiksi taidekoululle tai jollekkin taideryhmälle. Maalauttamisesta ei tulisi kaupungille juurikaan kustannuksia, mutta sen kaupunkikuvaa kohentava vaikutus olisi huomattava. Maalaamiseen sopivaa harmaata betonipintaa kaupungista varmasti löytyy.

Esitänkin, että
1.Oulun kaupunki osoittaa paikan vapaan graffititaiteen harjoittamiseen tukemaan nuorten taideharrastusta ja profiloituakseen kulttuuri- ja nuorisomyönteisenä kaupunkina.
2.Kaupunki tilaa graffititaidetta sopiviin paikkoihin kaupunkikuvan parantamiseksi ja elävöittämiseksi.

Hanna Sarkkinen, Vasemmistoliitto

Junaliikenne on todellinen vaihtoehto

Tämän päivän Kalevassakin julkaistu mielipiteeni ratahankkeista:


Mediassa on viime päivinä kohistu ja kannettu huolta Etelä-Suomen lentoyhteyksien säilyttämisen puolesta. Valtiotakin on huudettu apuun tukemaan kannattamattomia lentoyhteyksiä esimerkiksi Helsingin ja Porin välillä. Kohun alle on unohtunut ikuisuusprojektilta vaikuttava Seinäjoki-Oulu kaksoisraiteen rakentamisen viipyminen.

Kaksoisraiteesta on puhuttu jo vuosia ja lähes kaikki puolueet ovat vuorollaan vakuutelleet tahtoaan hankkeen toteuttamiseen. Kuitenkin jo radan peruskunnossapito on häpeättömästi laiminlyöty. Seinäjoki - Oulu -ratavälin peruskorjauksen vuosien laiminlyönti on johtamassa vinoutumaan koko Pohjois-Suomen liikennejärjestelmässä. Esimerkiksi viime talvena Ouluun tulleet junat olivat liki poikkeuksetta myöhässä, pääsyynä tähän olivat ratavälin routavauriot.

Radan huonosta kunnosta ja kaksoisraiteen viipymisestä ei ole kuitenkaan syyttäminen VR Rata OY:tä, joka kamppailee riittämättömän budjetin ja kovien vaatimusten paineessa. Ratayhteydet ovat mitä keskeisin osa liikennepolitiikkaa, joka on kulloinkin istuvan hallituksen harteilla. Nykyhallitus on varannut 90 miljoonaa maksavaan rataremonttiin vain 5 miljoonaa euroa, vaikka kyseessä on Suomen tärkein liikenneväylähanke.

Samaan aikaan henkilöliikenteen junalippujen hinta lähentelee taivasta menopaluun maksaessa 150 euroa välillä Oulu-Helsinki. Kun Finncomm Airlines tekee omia uudelleenjärjestelyjään ja aloittaa lennot Oulusta Helsinkiin, alkaa kyseisen reitin lentoliikenteessä kaikkien aikojen hintadumppaus. On täysin järjetöntä, että pian lentolippujen hinnat saattavat alittaa junamatkan hinnan.

Epäekologisen kotimaan lentelyn muodostuminen edullisemmaksi kuin junamatkustaminen johtaa vääjäämättä junaliikenteen suosion romahtamiseen henkilöliikenteessä. Tällaista kehitystä ei yksinkertaisesti saa tapahtua, jos Suomessa edes yritetään osallistua ilmastomuutoksen pysäyttämiseen. Kansainvälisesti tarkasteltuna lentoliikenteen tuottamat hiilidioksidipäästöt uhkaavat kaksinkertaistua vuoteen 2025 mennessä lentomäärien kasvaessa. Junaliikenteestä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ovat monin verroin pienemmät kuin lentoliikenteen.

Tämän hetkiselle järjettömälle liikennepoliittiselle kehitykselle on olemassa vaihtoehtoja. Pohjois-Suomen osalta se on Seinäjoki-Oulu -ratavälin peruskorjauksen ja kaksoisraiteen rakentamisen kiirehtiminen ja henkilöliikenteen matkalippuihin suunnattava valtiontuki. Rataverkon kunnossapito ja yhteyksien nopeutuminen on elinehto myös toimivalle rahtiliikenteelle. Tulevaisuudessa koko matkalle Oulusta Helsinkiin on pyrittävä 220 kilometrin tuntinopeuteen, jolloin junaliikenne olisi aito haastaja lentokoneelle myös ajan puitteissa. Kaksoisraide tulisi siis saada koko ratavälille Tampere-Oulu. Ilmastopaholainen lentoliikenne sen sijaan ei valtion tekohengitystä kaipaa.