Elinkeinoelämän Keskusliitto lobbaa vahvasti ympäri Suomea yksityisiä palveluja julkiseen palvelutuotantoon. EK näkee, että tulevaisuuden haasteet edellyttävät
yksityisten yritysten ja julkisen vallan yhteistyötä. EK myös näkee kuntaliitosten tarjoavat mittakaavaedut houkuttelevana mahdollisuutena. Vuoden 2013 alussa muodostuva uusi Oulun kaupunki laajoine palvelualueineen on houkutteleva kohde suurille yksityisille palveluntuottajille. Tärkeimpinä yksityistämisen mahdollisuuksia tarjoavina kunnallisina aloina EK:n johtaja Jukka Ahtela näkee sosiaali- ja terveyspalvelut sekä koulutuspalvelut. Myös muun muassa teknisellä puolella ja vesihuollossa nähdään mahdollisuuksia yksityistämiseen.
Toisin kuin EK väittää, koko kansakunta ei hyödy kunnallisten palveluiden yksityistämisestä. Yksityistämisestä hyötyvät ensisijaisesti palveluja tuottavat yritykset, jotka ovat usein suuria monikansallisia yhtiöitä.
Useissa viime aikoina julkaistuissa tutkimuksissa on todettu, että yksityistetyt kunnalliset palvelut tulevat kuntalaisille omaa palvelutuotantoa kalliimmaksi ja palveluiden määrä ja laatu heikkenee. Kansaneläkelaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan yksityiset palveluntuottajat hoitavat lääkäripalveluiden ulkoistamistilanteissa jopa 40 prosenttia vähemmän toiminnoista kuin kunnan oma terveyskeskus.
Kuntalaisten tasa-arvo heikkenee, kun pienituloiset jatkavat heikentyvien kunnallisten palveluiden käyttämistä rikkaimpien siirtyessä käyttämään osittain julkisin varoin kustannettuja yksityisiä palveluja. Palveluseteleitä käytetään tähän. Esimerkiksi vanhustenhoivassa yksityiset yritykset kuorivat kermat päältä ja
ottavat varakkaat ja helposti hoidettavat vanhukset asiakkaikseen. Kunnalliset palvelut taas hoitavat haastavaa hoivaa tarvitsevat ihmiset rapautuen samalla rahoituspohjan kaventuessa.
Tämä kaikki onkin aivan johdonmukaista, sillä yritykset eivät tuota palveluja hyvää hyvyyttään. Yritykset toimivat kunnallisessa palvelutuotannossa samalla logiikalla kuin muussakin yritystoiminnassa, eli voittoja maksimoiden. Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Tavoitteena ei siis ole tuottaa laadukkaita palveluja tai parantaa kuntalaisten hyvinvointia. Yksityistettyjen palveluiden kustannukset ja osakkeenomistajien ja yritysjohtajien välistä vetämät voitot ovat joko verorahoja tai kuntalaisten maksamia palvelumaksuja.
Omassa palvelutuotannossa voidaan palvelut tuottaa omakustannehintaan, kun välissä ei ole ketään vetämässä voittoja. Ei ole olemassa myöskään mitään syytä sille, miksei oma palvelutuotanto voi olla yhtä tehokasta kuin yksityinenkin. Julkisessa tuotannossa palvelutuotanto on myös demokraattisessa kontrollissa, edustuksellisen kunnallisen päätöksenteon kautta.
Oulun kaupunginvaltuusto käsitteli Ritaharjun monitoimitalon tukipalveluiden kilpailuttamista 26.4., mutta päätti jättää asian pöydälle. Asia tulee uudelleen käsittelyyn touko- tai kesäkuun aikana. Ritaharju on vain yksi palvelupiste, mutta esitys päänavauksesta kilpailuttamiselle on merkittävä askel kohti julkisen palvelutuotannon alasajoa. Oulun kaupungin omistajapolitiikka 2020 -virkamiesluonnoksessa on myös kammottavia linjauksia kaupungin toiminnan yhtiöittämisestä ja oman toiminnan alasajosta. Luonnoksessa mm. linjataan, että Sivakan pitäisi tulevaisuudessa keskittyä vain sosiaaliseen asuntotuotantoon. Tämä tarkoittaisi suurimman osan kaupungin vuokratalojen, joissa tuhannet oululaiset asuvat, myymistä yksityisille. Tämä johtaisi vuokratason nousuun ja mahdollisiin joukkohäätöihin.
Kunnallisten palveluiden laadusta, tasa-arvoisuudesta ja kustannuksista välittävien
kansalaisten tulisi olla erittäin huolestuneita julkisten kunnallisten palveluiden yksityistämisestä, joka varmasti tulee johtamaan kunnallisten palveluiden heikkenemiseen ja ihmisten eriarvoistumiseen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hyvä Hanna, ajankohtainen aihe ja loistavat kommentit. Ei ihme, että EK on rahoittanut viime vaaleissa kepua ja kokoomusta. Just noiden asioiden takia. Haluavat valtiolta rahat (Kela-maksun poisto) ja kunnilta palveluiden tuottamisen.
VastaaPoistaEi siis ihme, etä EK ajaa röyhkeästi kunnallisten palveluiden yksityistämistä. Eipä ole kauankaan siitä, kun EK oli sitä mieltä, että Suomi ei elä toistensa paitoja pesemällä (tarkoitti palvelusektoria), mutta nyt haluavat pestä kuntalaistenkin paidat, mutta tietenkin veronmaksajien rahoilla.
EK voisi keskittyä sille kuuluvaan tehtävään, eli siihen, mihin yritystoiminta on tarkoitettu: tuotantoon, joka tuottaa lisäarvoa, tuo valuuttaa maahan jne.
Kansantalous ei siitä kasva, jos yritykset tuottavat kuntalaisten verovaroilla maksetut palvelut. EK etsii helppoa rahaa, kun riskiä ei ole.
Todellisuudessa riski kuitenkin on, nimittäin kansainväliset yritykset, jotka ostavat suomalaiset yritykset ja kohta on monopoli, kuten siivouksessa on jo ISS, eikä veroeuroilla tuotetut voitot jää enää kansantalouteen pyörimään, vaan niistä nauttivat kansainväliset sijoittajat.
Että sellaista paitojen pesua EK on alkanut harrastaa, kun ei ilmeisesti pärjää enää tuotannollisilla markkinoilla. Voi voi, mihin tämä maailma on menossa, kun EK:n pitää ruikuttaa kuntien ovella palvelujen yksityistämistä ja ulkoistamista.
Hyvä Hanna ! Näitä samoja asioita olen pohtinut ja allekirjoitan näkemyksesi. EK on jo lähes kymmenen vuoden ajan suunnitelmallisesti pyrkinyt yhteiskunnan ohjaamiseen ja on nyt saavuttanut tavoitteensa lähes täydellisenä. Hallitusohjelma on identtinen EK:n tavoitteiden kanssa. Nyt on kai eväät lopussa EK:ltä, kun tullaan paitojen pesulle nk. Anne on edellä todennut. Mutta, mutta on meidän tehtävämme tuoda noita ongelmia esiin ja kertoa ihmisille toisenlainen näkemys ja tahto. Tehdään niin !
VastaaPoistaPorvareita voi sohia myös sillä, ettei Eu:n kilpailulainsäädäntö pakota kilpailuttamaan, vaikka näin annetaan ymmärtää. Se ei myöskään pakota yhtiöittämään kuntien palveluita.
VastaaPoista