maanantai 15. marraskuuta 2010

Kiitti vitusti Lauri Lajunen

Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen esittää Ylen Silminnäkijä-ohjelmassa opiskelijoille ”pientä”, esimerkiksi tuhannen euron lukukausimaksua. Lajusen mukaan lukukausimaksulla ei olisi varsinaisesti suurta vaikutusta yliopistojen rahoitukseen, mutta sillä olisi opintoja nopeuttava vaikutus.

Lajunen taitaa elää ”pienine lukukausimaksuineen” jossain tyystin toisessa universumissa kuin tavallinen opiskelija, jolle tuhat euroa ei ole tosiaankaan taskuraha vaan vastaa opiskelijan kahden kuukauden tuloja.

Lauri voisi suhteuttaa ehdotuksensa omiin tuloihinsa (arvioin hänen kuukausituloikseen 10 000€, luultavasti ne ovat todellisuudessa korkeammat), jolloin hän saattaisi saada vihiä ehdotuksensa todellisesta mittakaavasta. Laurin lukukausimaksuksi muodostuisi tällöin 20 000€. Aika korkea summa siitä, mitä Oulun yliopistolla on opiskelijoille tarjota. Kuten kämppikseni osuvasti sanoi: ”Mistä ihmeestä me ees maksettais? Siitä, että joku korjaa sun kirjatentin? Eihän meillä ole edes juuri mitään kursseja!”

Jokainen älyllinen ihminen ymmärtää, että lukukausimaksut hidastaisivat opintoja, eivätkä suinkaan nopeuttaisi, kuten Elinkeinoelämän keskusliitto ja sen juoksupoika Lajunen ajattelevat. Väännän tämän nyt rautalangasta. Maksaakseen lukukausimaksun tekisivät opiskelijat enemmän töitä, sillä kaikilla meillä ei ole Pappaa joka betaalaa.

Töitä tehtäisiin opintojen ohessa ja pidettäisiin välivuosia työssä käyden poissaolevana rahan keräämiseksi. Ja opintoajat venyisivät. Lainaa eivät opiskelijat halua ottaa, sillä nykymaailmassa ei ole enää automaattista taetta siitä, että korkeakoulutus takaa hyvän työpaikan. Lukukausimaksu johtaisi myös korkeampaan keskeyttämisprosenttiin, kun rahapulassa olevat opiskelijat jättäytyisivät työttömiksi tai pakenisivat työelämään ennen valmistumistaan.

Ajattelun taustalla on ilmeisesti myös ajatus, ettei vapaa-aika ja elämästä nauttiminen kuulu nuorille ja opiskelijoille, vaan heidän on opiskeltava ja tehtävä töitä vuorokauden ja vuoden ympäri.

Jos Suomen yliopistoissa olisi lukukausimaksut, minä en luultavasti opiskelisi yliopistossa. Olen vähävaraisesta perheestä ja tieto lukukausimaksuista olisi jo varhaisessa vaiheessa johtanut luultavasti siihen, ettei minua olisi kannustettu kouluttautumaan. Lukukausimaksut (pienetkin) tukkivat sosiaalisen nousun väyliä.

Lajunen ja kumppanit uneksivat selvästi paluusta luokkayhteiskuntaan, jossa köyhät tietävät paikkansa eivätkä pyri rikkaiden kakaroiden haitoiksi yliopistoihin. Todellisuudessa Suomen kokoisella perifeerisellä maalla ei ole juuri muita rikkauksia, kuin sen ihmiset. Meillä ei ole varaa jättää ketään lahjakasta kouluttamatta.

Lukukausimaksuilla (kuten kaikille muillakin maksuilla) on vahva taipumus nousta. Olisi typeryyttä uskoa, että lukukausimaksu jäisi tuhanteen euroon. Siihen tulisi varmasti täsmälliset indeksikorotukset, vaikka niitä ei opintorahaan olekaan luvassa. Esimerkiksi Iso-Britanniassa ollaan nostamassa lukukausimaksuja kolminkertaisiksi, 9000:teen puntaan.

Ehdotuksen taustalla lienee halu ja pyrkimys tarkoituksellisesti palauttaa Suomi luokkayhteiskunnaksi. Toisena motiivina saattanee olla halua turvata opiskelijoiden takaama halpa ja järjestäytymätön työvoima työmarkkinoille. Kolmantena tekijänä lienee vain puhdas tyhmyys ja yhteiskunnallisen ajattelun näköalattomuus.

Että ei kait tässä voi muuta todeta, kuin että kiitti vitusti Lauri Lajunen.


Lajusen kommentit löytyvät Ylen Silminnäkijädokumentista, jossa myös minä esiinnyn. Silminnäkijä tulee uusintana torstaina 18.11. ja on katsottavissa Yle Areenassa http://areena.yle.fi/video/1447472

28 kommenttia:

  1. http://1.bp.blogspot.com/_I7Tx_U1r7Jk/TKUH1OmBQjI/AAAAAAAAAQg/Qc2QZjKAVgk/s1600/fuuuuu1.jpg

    VastaaPoista
  2. En ikinä äänestäisi (tai edes ottaisi tosissani) ketään, joka käyttää noin karkeaa kieltä.

    Eduskunta tuskin on Sinun paikkasi.

    VastaaPoista
  3. Eli siis sinulle anonyymi olisi aivan sama millaisia debiilejä ehdotuksia eduskuntaan pyrkivä suustaan päästäisi, kunhan ne eivät olisi ilmaistu karkeasti (lue: niinkuin asiat ovat)?

    VastaaPoista
  4. Ehdottomasti äänestän, pelkästään jo tämän kirjoituksen perusteella !!! Loistavaa !

    VastaaPoista
  5. Me köyhät ollaan karkeeta porukkaa. Jotta saa äänensä ja tärkeät asiat kuuluviin ilman isoja rahoja, pitää välillä vähän takoa nyrkkiä pöytään. Tuskin olen Anonyymille muutenkaan oikea ehdokas, jos hän muutamaa kirosanaa säikkyy ja pitää muotoa sisältöä tärkeämpänä seikkana merkittäviä valintoja tehdessään.
    Sitä paitsi asian (lukukausimaksut) esille tuominen on omaa vaalikampanjaani tärkeämpää.

    VastaaPoista
  6. Hyvä Hanna,Olen pitkään kaivannut nyrkkiä pöytään
    lyövää ehdokasta,tässä on nähty Päivi Räsäsen ja kumppaneidensa karkeaakin karmeampaa kielen ja mielen käyttöä,joten jo on aika ruveta puhumaan samaa kieltä.Harmi ettet ole minun alueeltani,toivotan kuitenkin onnea ja anna edelleen samalla mitalla takaisin jolla joudut vastaanottamaan.Kaikissa asioissa.Ei se ole karkeaa mitä sanoja käyttää,vaan se mitä puhuu.

    VastaaPoista
  7. Tuntuu siltä, että Lauri haaveilee Harvard tai Oxford -tyylisestä yliopistolaitoksesta, jonne pääseminen edellyttää rahaa ja lopputuloksena on valmistuttuaan kaikkivoipa (länsi)maailmankansalainen. Yksinkertaistaen sitä ajatellaan, että lukukausimaksu karsisi lahjattomia ja laiskoja, josta seuraisi tulosten, eli valmistuvien opiskelijoiden "laadu" paraneminen.

    Kenellekään ei ole tullut mieleen, että ehkä muutokset tulisi aloittaa vanhan päivittämisestä, eikä vaan punkea uusia kommervenkkeja mörssärimäiseen panssarilaivaan nimeltä yliopisto. Ainakin täällä Helsingissä alkaa kyllästyttää massaluennot, joita pitävät "alan tutkijat", jotka luennoilla siteeraavat pelkästään omaa kirjaansa, joka kuitenkin löytyy myös tenttikirjoistakin... Täysin turhaa opiskelijan kannalta, mutta opettaja voi lypsää parempaa palkkaa. Ja nekin luennoitsijat, jotka ovat aidosti kiinnostuneita alastaan, ovat usein pedagogisesti täysiä käsiä, joiden räpellystä hiukan varttuneempana opiskelijana välillä häpeää silmittömästi.

    Joten joo, voisihan sitä maksaa tonnin opiskelusta. Samalla tavalla kuin voisin maksaa jostain tuotteesta X tonnin Stockmannilla. Ainoa ongelma on se, että Stockmannilla on tonnin tuotteissa palautus- ja vaihto-oikeus sekä asiantuntevaa henkilökuntaa, parhaimmassa tapauksessa rahan vastineeksi saa oikeasti asiakaspalvelua. Entä yliopisto? Salli mun nauraa...

    Olisi kiva, jos joku kertoisi Lajuselle sen, ettei opiskelija ole yliopistoa varten, vaan yliopisto opiskelijaa varten.

    VastaaPoista
  8. Itse ainakin pidän kielen käyttöä normaalina, toisin kuin useiden kansanedustajien... Toivottavasti eduskunta on sinun paikkasi.

    VastaaPoista
  9. Varmaan kommenttijonon alun anonyymi kielenviilaaja tarkoitti palautteen omaksi parhaaksesi. Mitään jakkupukua tuskin tarvitsee päälleen pukua, mutta kirosanat eivät valitettavasti kuulu uskottavaan politiikkaan.

    Minunkin kiinnostukseni heräsi blogisi otsikosta (jonka näin jonkun FB-statuksessa), mutta väärällä tavalla. Pidin sinua pelkän otsikon perusteella (liian) nuorena ja (liian) naiivina, ja se tunne sai käymään sivullasi. Tällä ei ole välttämättä mitään tekemistä sen kanssa, mistä olet varsinaisesti kirjoittanut. Voi olla, että osa nuoremmasta ja vaihtoehtoisesta porukasta kiinnostuu sinusta räväkkyyden vuoksi, mutta isompiin äänimääriin tarvinnee uskottavuutta.

    Vitun väki on tosi jees, mutta voimakas. En minä vittua säikähdä, mutta käyttäisin sitä niissä tarkoituksissa, minne se kuuluu. Lopusta bongaamani kiitti vitusti ei enää häirinnyt, mutta laatimasi kirjoitus jäi valitettavasti lukematta, alun kiinnostuksestani huolimatta.

    VastaaPoista
  10. Asiaa puhut. Hyvä, että annat äänesi kuulua!

    VastaaPoista
  11. Itse toivoisin "lisää tourettea politiikkaan". Sellaisista pelkän kapulakielen käyttäjistä jää jotenkin hyvin epärehellinen kuva. "Palkoihmisiä" (Invasion of the Body Snatchers), tiedättehän.

    VastaaPoista
  12. Hyvä teksti ja esiinnyt erinomaisesti Silminnäkijässä. Ohjelma yllätti muutenkin myönteisesti terävyydellään.
    Kiitos, jatka samaan malliin!
    t: tuukka tomperi (tay)

    VastaaPoista
  13. Kiitos hyvästä tekstistä ja erinomaisesta esiintymisestä tv:ssa.

    VastaaPoista
  14. Tuollaisen hallitsemattoman itkuraivarin päästäminen nettiin on vain äärimmäinen osoitus kirjoittajan tilannetajuttomuudesta, heikosta kyvystä käsitellä muiden ihmisten mielipiteitä ja ennen kaikkea itsehillinnän puutteesta. Kun se vielä tehdään noin typerästi, on koko paletti, jota huonoksi trolliksikin kutsutaan, valmis. Et esitä mitään todellisia argumentteja lukukausimaksuja vastaan, vain pelkkää mutua vailla totuuspohjaa.

    Sinäkin saat n. 30 000€ hintaisen koulutuksen ilmaiseksi ja opintorahat päälle, se ei ole edes länsimaissa perusoikeus. Jos siitä pitäisi maksaa 1000€/v, joutuisi opiskelija tekemään n. 3½ h työviikkoja 9 kuukauden ajan (ei siis edes kesätöistä olisi pois.)Ei mielestäni ole mikään este köyhällekään ihmiselle, jos on vain oikeasti halu kouluttautua.

    VastaaPoista
  15. Hyvin tiivistetty. Lukukausimaksuista tarvitaan nimenomaan puhetta jossa asiat selitetään niin että jokainen ne ymmärtää. Erityisen paljon arvostan tuota viittausta omaan taustaasi, koska se tarjoaa varmasti monelle meistä hyvän samaistumiskohteen ja konkreettisen esimerkin siitä että kärsijöinä olisivat ihan oikeat ihmiset jotka olisivat todennäköisesti poissa sen jälkeen myös monesta muusta paikasta kuin yliopistosta.

    Lisäks kannattaa kiittää kämppistä :) Opiskelen itse etelämpänä mutta samaa miettivät täälläkin monet opiskelijat. Kolmanneksi tuo huomio Suomen koosta ja sijainnista on sellainen jota toivoisin nostettavaksi useamminkin esille. On tosiaan aivan älytöntä verrata tätä maata vaikka Yhdysvaltoihin tai Isoon-Britanniaan.

    Toivottavasti asia pysyy esillä ja korkeakoulutus on auki kaikille tulevaisuudessakin. Kiitti hyvästä tekstistä ja voimia seuraavien kirjoittamiseen!

    - tatu blomqvist (tay)

    VastaaPoista
  16. Kiitos Hanna luontevasta tv-esiintymisestäsi. Muistelen vain että edesmennyt Tommi Taberman rakkauden runoilija ja kansanedustaja levytti kappaleen Kiitti vitusti. Aivan mainio. Jos blogin lukijat eivät kestä lukea totuuksia valehtelevasta rehtorista niin suositteleen laittamaan ne vaaleanpunaiset lasit päähän ja menemään kaappiin katsomaan Hallnalleja.

    VastaaPoista
  17. Lainasta vielä: siitäkin kannattaisi puhua, että se laina on tosiaan enintään sen 300€ kuussa. Eli opintoraha+laina jää tällä hetkellä alle kuudensadan euron per kuukausi. Jos lukukausimaksu olisi tonni, ne jotka tällä hetkellä tarvitsee lainan elämiseen ei enää, öö, eläis (tai vaihtoehtoisesti opiskelis).

    VastaaPoista
  18. Tiedustelisin kuinka tämän esitetyn dilemman pohjalta perustelet mahdottomuuden tienata reilut 100e kuukaudessa?

    ”Mistä ihmeestä me ees maksettais? Siitä, että joku korjaa sun kirjatentin? Eihän meillä ole edes juuri mitään kursseja!”

    VastaaPoista
  19. Hei,
    olit todella terävä ja vakuuttava "Silminnäkijässä". Hienoa, että uuden yliopistolain runnoman yliopistoon kohdistuva kritiikki sai mediassa kasvosi. Itse opskelen yliopistossa ja perheeni on köyhä. Todella hienoa, että toit tuon seikan omalta kohdaltasi esiin. Koulutuspolitiikka on osaltaan myös sosiaalipolitiikkaa. Ohjelmaa katsoessani juolahti myös mieleeni, että missäs kriisissä vasemmisto on, jos nuoret ehdokkaat ovat tuollaisia kuten sinä. Toivotan valtavasti onnea ja voimia eduskuntavaalikamppanjaan!

    VastaaPoista
  20. Olen erittäin iloinen kirjoitukseni saamasta huomiosta ja herättämästä keskustelusta. Kiitos kaikille lukijoille ja kommentoijille! Olisin kuitenkin toivonut, että enemmän keskustelua olisi herännyt itse asiasta (lukukausimaksuista) eikä niinkään kirjoituksen muotoseikoista.

    Hyvä blogikirjoitus on tiivis ja huomiota herättävä. Ottamatta kantaa tekstini hyvyyteen, on se kerännyt erittäin paljon huomiota ja lukijoita (tällä viikolla noin 2000). Huomiota ja keskustelua on herättänyt tekstin raflaava otsikko, jonka perusteella on epäilty soveltuvuuttani poliittiseen toimintaan sekä impulssikontrollini pitävyyttä. Lisäksi kommenteissa minua on syytetty perustelemattomuudesta ja perättömistä väitteistä. Lyhyessä tekstissä ei pysty perustelemaan kovin pitkäsi, joten tässä alempana muutamia pidempiä perusteluita esittämille asioille. Loppujen lopuksi nämäkin ovat kuitenkin arvopohjaisia asioita, ja perusteita erilaisille näkemyksille löytyy puolesta ja vastaan. Koen kuitenkin olevani vahvoilla perusteissani lukukausimaksujen huonoudesta tasa-arvon ja yhteiskunnallisen kehityksen kannalta. Kaikki opiskelijajärjestöt ovat myös yksiselitteisesti torjuneet lukukausimaksut, pääosin samoilla argumenteilla kuin mitä minä esitin.

    VastaaPoista
  21. -Lukukausimaksu eivät nopeuta opiskelua.
    Jos lukukausimaksut otetaan käyttöön monet opiskelija tekevä töitä samalla kun opiskeleva enemmän kuin nykyään, koska lukukausimaksu nostaa opiskelijan kokokaiselinkustannuksia, ja nousu on jotenkin jokaisen rahoitettava. Keskimäärin työnteko opiskelun ohella hidastaa valmistumista. Lisäksi opintojen keskeyttämiset tulevat nousemaan, kun ei ole varaa maksaa lukukausimaksua/ kun saatua koulutusta ei pidetä rahan arvoisena. Lisäksi opiskelijat pakenevat työelämään entistä useammin ennen valmistumistaan jos vain saavat hyvän työpaikan. Kaikki nämä ovat loogisia seurauksia lukukausimaksusta. Joidenkin kohdalla toki saattaa lukukausimaksu nopeuttaa opiskelua, mutta kokonaisvaikutus lienee negatiivinen.

    -Miksi opintoja tulee nopeuttaa pakolla?
    Toinen kysymys on se, miksi opintojen nopeuttaminen on niin elintärkeää? Jos opiskelija on kirjoilla yliopistolla, mutta ei juurikaan opiskele, ei hänestä tule yliopistolle kustannuksiakaan. Opintotukikuukausiakin on käytettävissä vain 55, joten niidenkään varassa eivät opiskelijaketkut voi olla. Opiskelijoiden välivuodet ja työnteon hidastama opiskelu, ei ole todellisuudessa keltään pois. Opiskelijat tienaavat rahansa itse, ja maksavat tuloistaan veroja. Yliopistolle kuluja aiheutuu vain opiskelijan käymistä kursseista, ja on ihan sama kuinka pitkän ajan sisällä kokonaiskurssimäärä suoritetaan. Tietysti nykyään yliopistojen kannalta on tärkeää, että opiskelijat valmistuvat mahdollisimman nopeasti (opintojen laadusta välittämättä), sillä ne saavat rahoituksensa valmistuneista tutkinnoista. Onkin kysyttävä, voisiko valtion rahoitusjärjestelmää uudistaa siihen suuntaan, ettei rahoitus ole riippuvainen vain suoritettujen tukintojen määrästä. On vanhentunutta ajatella, että ihmiselämässä on aikansa opiskelulle ja työnteolle erikseen, todellisuudessa eri elämänvaiheet limittyvät joustavasti elämän varrella.

    VastaaPoista
  22. -Lukukausimaksut ovat sosiaalisesti epäoikeudenmukaisia.
    Suomalainen yhteiskunta perustuu ajatukseen tasavertaisuudesta ja yhtäläisistä mahdollisuuksista, maksuton koulutus on tärkeä osa tätä ideaa. Jo pienetkin lukukausimaksut murentaisivat tämän ajatuksen. Tasasuuruinen lukukausimaksu ei ota mitenkään huomioon ihmisen elämäntilannetta ja sosiaalista asemaa. Toisille tuhannenkin euron lukukausimaksu on jossei este niin ainakin hidaste opiskeluille, kun taas toisille se ei ole summa eikä mikään. Suomalainen systeemi perustuu siihen, että opinnot ovat kaikille maksuttomia. Ihmiset maksavat yhteiskunnalle takaisin koulutuksesta saamansa hyödyn progressiivisella verotuksella. Progressiivinen verotus ottaa huomioon sen, kuinka paljon ihminen on hyötynyt rahallisesti saamastaan koulutuksesta, kun suurituloiset maksavat pienituloisia enemmän. Tämä on oikeudenmukainen, tasa-arvoinen ja reilu systeemi maksaa yhteiskunnalle takaisin oman koulutuksensa kustannukset. Lukukausimaksujen myötä ihmisten insentiivi maksaa veroja luultavasti heikentyisi.

    -Jo pienetkin lukukausimaksut tukkivat sosiaalisen nousun väyliä.
    Vähävaraisilla syntyy helposti ajattelutapa, ettei meidän lasten ny kannatta sinne yliopistoon mennä, kun siellä on ne lukukausimaksukin. Tämän voi todeta tutkimalla Suomen historiaa tai verokkimaita, joissa lukukausimaksu ovat käytössä. Köyhille erilliset stipendijärjestelmät taas ovat jo periaatteessa huonoja ja epätasa-arvoistavia, sillä ne pakottavat vähävaraiset ruinaamaan rahoitusta muilta, kun taas rikkaammat voivat suoraan ostaa paikkansa yliopistossa. Köyhiä lahjakkuuksia jää kouluttamatta. Luokkayhteiskunta-kehitys ja yhteiskunnan eriarvoistuminen vauhdittuu.

    -Maksut tuppaavat nousemaan.
    Jos lukukausimaksut otetaan ensin käyttöön pieninä, nousevat ne VARMASTI aiheuttaen todellisia ja ylitsepääsemättömiä esteitä kouluttautumiselle. Voimme katsoa vaikka muiden maiden esimerkkiä. Aluksi ne otettaisiin käyttöön opintojen vauhdittamiseen, mutta myöhemmin niiden huomataan olevan helppo tapa rahoittaa yliopistoja, ja maksuja korotetaan. Luultavasti maksu myös valuisivat muualle suomalaiseen koulutussysteemiin, ensimmäisenä ammattikorkeakoulun puolelle.

    VastaaPoista
  23. Sitten paljon keskustelua herättäneestä kielestä!

    Mielestäni on surkuhupaisaa, että suurin osa kommenteista käsittelee kirjoituksen muotoa eikä sisältöä. On myös hupaisaa, kuinka monet lukijat säikähtävät hyvin yleistä suomen kielen kirosanaa (en kirjoita sitä tähän, ettei joku herkkäsilmäinen menetä yöuniaan).

    Valitsin kirosanan käytön otsikkotasoa myöten tarkoituksella. Halusin, että kirjoitus kerää mahdollisimman paljon lukijoita, sillä mielestäni on tärkeää, että tästä Erittäin tärkeästä ja isosta asiasta käydään keskustelua. Koska rehtori Lajunen ja muut herrat saavat asiansa ja ajatuksensa helposti näkyviin mediassa, täytyy meidän muiden (joilla ei ole rahaa eikä asemaa) käyttää muita väyliä ja keinoja. Olen tyytyväinen sanavalintaani, sillä se on poikinut paljon lukijoita. Varmastikaan jokin kuivakka otsikko ei olisi saanut tekstille yhtä paljon huomiota. Otsikko siis täytti tehtävänsä.

    Lisäksi mielestäni on sääli, että Suomessa ajatellaan, että tärkeistä poliittisista kysymyksistä saisi puhua vain kuivalla kapulakielellä, ilman tunnetta ja ilmaisuvoimaa. Se vieraannuttaa ihmisiä politiikasta ja rajaa keskustelun ulkopuolelle ihmisiä, jotka eivät osaa ilmaista ajatuksiaan virkamiesmäisen kuivasti. Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin makuasioista, toiset vaan tykkää karskimmasta.

    En kuitenkaan voi kieltää suorasukaista luonnettani. Olen tavallinen ihminen, joka toisinaan kiroaa ja on tunteellinen. Mielestäni myös meillä tavallisilla ihmisillä on sijaa sanoa mielipiteemme ilman suurempaa sensuuria ja pakotettua kapulakieltä, ja että myös poliittisessa toiminnassa on sijaa meille taviksille ja asioiden suoraan sanomiselle. Kaikki ei ole aina ’fantastista’ ja yhtä stubbmaista hymyä, vaan painavat asiat pitää voida sanoa suoraan.

    VastaaPoista
  24. Hyvä Hanna
    Sinun kaltaisia nuoria tämä maa tarvitsee.Äänestäisin sinua jos asuisin samassa vaalipiirissä.Yhteiskunnallisten asioiden ymmärtäminen ei vaan kaikilta suju.Lukukausimaksut yliopistoissa takaa sen että opiskelijat joutuu töihin ja opinnot vaan pitkittyy.Tsemppiä vaalitaistoon

    VastaaPoista
  25. Jos joku nyt nyt eduskunnassa yhteisiä asioita hoitamaan valituista, pystyisi argumentoimaan ja perustelemaan mielipiteensä ja kannanottonsa yhtä hyvin kuin sinä tässä,ihmettelisin suuresti.Jopa kokeneet poliitikot voisivat ottaa oppia sinulta tuosta ihmisläheisyydestä,terävästä havainnoinnista ja oikeasta halusta vaikuttaa.
    Tämä, varmastikkin tarkkaan harkittu otsikko, toi sinulle enemmän näkyvyyttä, kuin tuhansilla euroilla hankittu julkisuus. Tilannetajusta täys kymppi !

    VastaaPoista
  26. Hei!

    Meillä on Mikko Jakosen kanssa politiikan tutkimuksen päivillä Jyväskylässä tammikuussa (20. ja 21. päivä) työryhmä, joka saattaisi kiinnostaa:

    Työryhmä 17. Yliopistouudistuksen politiikat

    "Suomen uusi yliopistolaki hyväksyttiin kesäkuussa 2009. Lain mahdollistama uusi yliopisto aloitti toimintansa 1.1.2010. Olemme eläneet siis noin vuoden uudessa yliopistojärjestelmässä, jota on kuvailtu kaikeksi mahdolliseksi ”fantastisen” ja ”katastrofaalisen” väliltä.

    Haluamme nostaa työryhmässä esiin yliopistouudistukseen liittyneet ja liittyvät politiikat: Millaisena prosessina yliopistouudistuksen läpivienti näyttäytyy pitkällä aikavälillä? Millaisia poliittisia panoksia uudistukseen kytkeytyy? Millaista poliittista tai taloudellista valtaa yliopistoreformiin liittyy? Oliko opiskelijaliikehdinnällä mitään vaikutusta yliopistouudistukseen? Millaisia kansainvälisiä ulottuvuuksia uudistuksesta voidaan lukea? Entä miltä näyttää yliopiston tulevaisuus uuden lain, uusien hallintomenetelmien ja uudenlaisen rahoituksen valossa? Työryhmään ovat tervetulleita yliopistouudistusta empiirisesti ja teoreettisesti tarkastelevat paperit."

    Lisätietoja:

    https://www.jyu.fi/ytk/laitokset/yfi/oppiaineet/val/tutkimus/ptp2011

    VastaaPoista
  27. Hyvä kirjoitus! Lisäksi onnittelut paikasta kaupunginvaltuustossa! :)

    VastaaPoista
  28. Hei

    Sivistystä on osata frontstage-käyttäytyminen, jonka jo nuorena porvarillisten perheiden lapset oppivat. Muutoin he ovat yhtä karkeita ja vielä sikamaisempia kuin muut. Julkisesti tulisi kuitenkin pyrkiä käyttämään niitä aseita mitä porvaritkin käyttävät köyhälistöä kohtaan. Oulu on hyvä paikka asua. Irrottaudutaan Suomesta ja perustetaan vapaa demokratia Platonin oppien mukaisesti.

    VastaaPoista