Poliittinen keskustelu on viime viikkojen aikana keskittynyt Kreikalle myönnettävään tukipakettiin. Jopa iltapäivälehdet ovat täyttäneet sivujaan näillä talouspoliittisilla kysymyksillä.
Mediassa on ollut paljon repostelua siitä, kuinka Kreikassa ihmiset eläisivät kuin pellossa. On puhuttu metsureiden ulkotyölisistä ja siitä, kuinka valtion työntekijöille on maksettu 14 kuukauden palkat vuodessa. Samaan aikaan ei möykätty siitä, että esimerkiksi 1300 euroa keskimäärin kuussa tienanneiden virkamiehien palkkoja lasketaan 300 eurolla kuussa. Kun Ateenassa yksiöstäkin joutuu maksamaan juurikin 300 euron kuukausivuokraa, ei aiemmillakaan liksoilla kovin suuriin tuhlauksiin ole syyllistytty.
Oikeat syylliset talouskatastrofiin eivät ole kreikkalaiset virkamiehet, sairaanhoitajat, poliisit tai matkamuistokauppiaat. Vain toissijaisesti syyllisiä ovat edes kreikkalaiset poliitikot, jotka ovat vääristelleet ja käännelleet maan taloustilastoja jatkuvasti liian positiiviseen suuntaan. Oikeita roistoja tässä kreikkalaisessa tragediassa ovat suurpankit, jotka ovat käyttäneet varattoman ja epätoivoisen maan ahdinkoa hyväksi myöntäen tälle törkykorkoisia lainoja.
Nykymallisen markkinatalouden eräs vaiettu sääntö näyttää olevan se, että voitot on yksityistettävä, mutta tappiot kansallistettava. Tästä pelisäännöstä pankkiirit ovat harvinaisen tietoisia. Pankit ottavat valtavia riskejä pikavoittojen toivossa tietäessään valtioiden rientävän hädän tullen apuun. Mutta asiaan on löydettävissä ratkaisu. Jos EU:ta ja Suomea johtaisivat järki-ihmiset, niin ne eivät olisi ottaneet tätä ristiä kannettavakseen vaan vastuuttaneet oikeat syylliset. Pankkien on kannettava vastuu ja ylikansallisesti velkoja on järjesteltävä uudelleen. Pankkisysteemi on uudistettava niin, etteivät pankkiirit pääse hyötymään kansalaisten ahdingosta. Lainanantajien saamisista on leikattava osa pois ja koroille on asetettava katto. Ahneudelle on laitettava konkreettiset rajat.
Tämän kriisin uhri on Kreikan kansa, joka on nyt joutumassa maksajan paikalle dramaattisella tavalla. Ja oikea syypää on pankkijärjestelmä, joka näyttää pääsevän kuin koira veräjästä. Finanssikriisien ei saa antaa toistua, vaan niille on luotava riittävä sääntelyjärjestelmä. Muuten samat virheet toistuvat yhä uudelleen, vuodesta vuoteen ja laskuista tulee vain rankempia. Pankkien ahneudelle on laitettava päätepiste ja tähän esimerkiksi EU kyllä kykenee niin halutessaan.
Mallia voi halutessaan hakea vaikka Brasiliasta, jossa pankinjohtajat ja muut suuret pamput ovat henkilökohtaisella omaisuudella vastuussa tappioista. Ja silti talous toimii, Brasilia on ollut viime aikoina suurimpia nousijoita ilman pankkikriisejä. Myös kasinokapitalismin kotimaassa USA:ssa on käynnistetty laajat tutkimukset pankkien toiminnasta.
Tärkeintä on se, että finanssijärjestelmä laitetaan kaikkialla uuteen uskoon. Enää ei ole varaa holtittomuuksiin, vaan tarvitaan globaalia sääntelyä ja talouden demokraattista kontrollointia.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tärkeitä syyllisiä koko nykyiseen, USA:sta lähteneeseen kriisiin ovat luottoluokituslaitokset, eli käytännössä Moody's ja S&P. Nämä talot mahdollistivat roskalainojen pilkkomisella syntyneiden arvopapereiden kaupankäynnin sellaisilla luokituksilla, mikä ei vastannut allokaatiopohjan todellista default-riskiä. Siinä ei ollut valtiolla ihan kauheasti näppejä pelissä, mutta se mahdollisti pankeille suuremman markkinariskin ottamisen pienemmillä suojaustasoilla, kuin mitä regulaatio muuten olisi antanut myöten. Että olihan tässä kriisissä vähän muitakin tekijöitä matkassa kuin valtion yksityishenkilöille myöntämät asuntolainojen takaukset, vaikka ne olivatkin ehkä keskeisin syy kriisin puhkeamiseen... Sitä paitsi vaikka valtion väliintulot yksityisen sektorin talouksiin ovatkin kyseenalaisia, niin isot jenkkipankit olivat tuossa tilanteessa liian suuria kaatumaan ilman yhteiskuntarauhan lievää suurempaa epätasapainoa. Vika on pitkälti siinä, että regulaatio laahaa vuosia kehittyneiden johdannaisinstrumenttien perässä. Ne ovat hyviä suojausvälineitä, mutta väärin käytettynä talouden joukkotuhoaseita, kuten Warren Buffet on sanonut. Kannattaa muuten joskus lukea ko. henkilön kirjoittamia kirjeitä sijoittajille yhtiön vuosikertomuksesta.
VastaaPoistaMitä Kreikkaan tulee, niin on sanomattakin selvää, että kuka hyvänsä yrittäjä, joka vastaavasti vääristelisi kirjanpitoaan, joutuisi syytteeseen törkeästä petoksesta ja törkeästä velallisen epärehellisyydestä, saisi vuosikausia vankeutta ja tuomittaisiin jättimäisiin vahingonkorvauksiin. Valtiota on kuitenkin vaikeampi saattaa vastaamaan edesottamuksistaan. Kuitenkaan Kreikan tilanne ei edes ole niin toivoton kuin miltä näyttää: avustusta tarvitaan 270 miljardia euroa, mutta yritysomistusta valtiolla on yli 300 miljardin euron arvosta. Jos Kreikka olisi yksityishenkilö, omistusta pakkohuutokaupattaisiin sen verran, että tilit olisivat tasan.
Jyrki Kataisesta sanon vain sen verran, että eduskunnan Kreikka-keskustelua seuratessa tuli väistämättä mieleen, että valtiovarainministerimme sinisen kuoren alta paljastui ehta sosialisti, vasemmiston sortuessa häikäilemättömään populismiin ja lisäksi vielä olemaan vertauskuvallisesti ilmaistuna "ihan pihalla".
Pankkeja on turha syyllistää, jos niille tahallaan toimitetaan väärää tietoa maan maksukyvystä. Ei millään taholla ole varaa ottaa velkaa enempää kuin mitä pystyy takaisin maksamaan. Samoilla kahdella aiemmin mainitulla luottoluokituslaitoksella oli kyllä sormensa pelissä myös Kreikan luottoluokituksissa...
Pekka Peni, vihreä
Mun näkemys kaikenkaikkiaan on se, että koko tän hetkiset rahoitusmarkkinat kusee pahasti. Kokonaisuus ei ole kenenkään hallinnassa ja lainsäädäntö ja valvonta on ihan avutonta.
VastaaPoistaPienet piirit käärii suunnattomia voittoja ja koko maailman makrotalous kärsii ja valtiot ja tavalliset ihmiset sitä kautta joutuu maksumiehiksi. Koko ajan pitää varoa, etteivät rahoitusmarkkinat säikähdä ja lakkaa tarjomasta lainoja tai nostavat korot taivaisiin. Eikö niin tärkeän asian kuin rahapolitiikan pitäisi olla demokraattisessa kontrollissa eikä kasvottomien ja säikkyjen markkinoiden armoilla?
Rahoitusmarkkinoiden pääasia pitäisi olla rahan välittäminen sinne missä sitä tuotannolliseen toimintaan tarvitaan, ei voittojen tekeminen ja keinottelu.
Luottoluokitusyhtiöt ovat toki iso tekijä sekä talouskriisin että Kreikkaa kohdanneen kriisin taustalla. Ja luottoluokituspuljut tarvitsevat yhtä lailla säätelyä ja valvontaa kuin rahoituslaitoksetkin.
Yksi ongelmahan on juuri se, että pankit ovat niin massiivisia ettei niitä voi päästää kaatumaan. Yksi vaihtoehto olisikin pankkien pakkopilkkominen. On kestämätöntä, että pankit saavat kasvaa niin suuriksi, ettei niitä ole varaa päästää kaatumaan ja ne ovat siten vapaita perseilemään miten sattuu. Ajatellaan, että kyllä valtio maksaa.
Pääasia on se, että syylliset kantavat vastuun ja järjestelmä muutetaan sellaiseksi, ettei vastaavaa pääsisi enää tapahtumaan. Ja syyllisiä eivät saletisti ole tavalliset kreikkalaiset.
Kreikan valtio on toki toiminut todellakin väärin vääristellessään talouslukuja ja myös tuhlaukseen on varmasti syyllistytty, esimerkiksi Kreikan puolustusbudjetissa olisi todellakin leikkaamisen varaa. Mutta siitä ei pääse mihinkään, että tämäkin kriisi olisi ollut vältettävissä (tai ainakaan se ei olisi näin paha) jos rahoitusmarkkinat ja niiden valvonta olisi kunnossa ja rakennettu palvelemaan reaalitaloutta.
OT: Vaikutat erittäin hienolta naiselta. Kovasti onnea tuleviin vaaleihin!
VastaaPoista"Vain toissijaisesti syyllisiä ovat edes kreikkalaiset poliitikot, jotka ovat vääristelleet ja käännelleet maan taloustilastoja jatkuvasti liian positiiviseen suuntaan. Oikeita roistoja tässä kreikkalaisessa tragediassa ovat suurpankit, jotka ovat käyttäneet varattoman ja epätoivoisen maan ahdinkoa hyväksi myöntäen tälle törkykorkoisia lainoja."
VastaaPoistaEli kansaa itsessään ei voi pitää syyllisenä, vaikka sen demokraattisesti äänestämät poliitikot ovat tietoisesti ajaneet Kreikan tähän taloudelliseen jamaan? Kilvan on luvattu toinen toisiaan parempia etuja, mistä esimerkkinä Kreikan virkamiesten 14 kuukauden palkka vuodessa. Eläkkeellekin pääsee jo viisikymppisenä. Kansa on avokäsin ottanut vastaan saamansa edut ja ummistanut autuaasti silmänsä sen tuomilta ongelmia syyttäen jotain eliittiä, herroja ja koronkiskureita. Syyllisiä kriisiin eivät ole siis edes pankit, jotka ovat lainoja antaneet, sillä jos pankit eivät olisi lainoittaneet kaikki olisi tapahtunut vain aikaisemmin Kreikan valtion mennessä konkurssiin. Todellinen syypää tässä on Kreikan ahne ja tyhmä kansa. Suomenkin kansan kannattaa ottaa tästä oppia ja miettiä kuinka paljon kansantaloutta voi rasittaa ylenpalttisella velanotolla ja massiiviseksi paisuvalla julkisella sektorilla.